Saksa: Wuppertal - enemmän kuin osasimme toivoa

Miksi ihmeessä halusitte lähteä ajamaan sähköautolla Saksaan Wuppertaliin?

Perheemme äidille tarjoutui tilaisuus osallistua Erasmuksen kautta job shadowingiin eli työn varjostamiseen johonkin eurooppalaiseen koulutusorganisaatioon. Varjostamisessa tarkoituksena on seurata oman alan ihmisten työtä eri maassa ja vaihtaa ajatuksia kokemuksista ja sitä kautta saada uutta perspektiiviä ja innovaatioita omaan työhön sekä tietysti kansainvälistyä ja luoda eurooppalaisia verkostoja. Toiveena oli löytää paikka, jonka kieltä hän voisi ymmärtää hieman (englannin lisäksi) ja siksi karsinta rajoittui eurooppalaisiin espanjaa, ruotsia ja saksaa puhuviin maihin. Lopulta paikka löytyi European School Education Platform-sivuston kautta. Ennen matkaan lähtöä käytännön järjestelyistä ja toiveista sovittiin sähköpostitse niin vastaanottavan kuin lähettävänkin organisaation kanssa.

Matkajärjestelyt jäivät meille itsellemme. Erasmus tukee liikkujan liikkuvuutta tiettyjen säännösten mukaan ja loput kustannukset jää itselle. Lähettävän organisaation kaupungin matkustusohjesääntö suosii nopeutta, joten päätimme toteuttaa hitaan pintaa pitkin menomatkan lomapäivillä, jotta saimme tehdä matkan toiveidemme mukaisesti. Saimmekin rakennettua tähän mukavasti koko perheen lomamatkan yhdistettynä osin vanhempien töitäkin. Paluumatka sujuikin sitten ripeää tahtia osin viikonloppua vasten. 

Mikä ihmeen Wuppertal?

Niinpä, sitä mekin heti ensin kysyimme, kun näimme kaupungin nimen kiinnostavan organisaation yhteystiedoissa. Emme olleet kuulleet paikasta koskaan aiemmin, mitä ihmettelemme kovasti siellä viettämämme ajan jälkeen. Wuppertal on monipuolinen, monikulttuurinen, hyvin mäkinen ja eloisa n. 355 000 asukkaan kaupunki Saksassa, Nordheim-Westfalenin osavaltiossa. 

Jos joku Wuppertalista on joskus kuullut, tietää varmasti sen erikoisuudesta Schwebebahnista, joka on siis riippujuna, jonka raiteet ovat junan yläpuolella. Tämähän on maailmanlaajuisesti melko harvinaisuus.

Aivan häkellyttävän kiva ja pian jo mukavan arkinen kokemus kulkea Wupper-joen yllä kiemurtelevalla junalla ja katsella kaupunkimaisemia ja ihmisten elämää junassa ja kaduilla. Juna on avattu liikennöintiin vuonna 1901 ja sillä kulkee päivittäin yli 80 000 matkustajaa. Juna on tilastollisesti hyvin turvallinen, vaikka hieman epäonnistunut mediatempaus tekikin Wuppertalin tunnetuksi 1950-luvulla, kun junasta Wupper-jokeen putosi ikkunan läpi hypännyt panikoinut Tuffi-elefantti. Ei hätää, silloin 4-vuotias Tuffi selvisi vain vähillä vammoilla ja eli pitkän elämän sirkuselefanttina. Tapahtuma on jättänyt jälkensä Wuppertaliin ja siitä näkyy merkkejä ympäriinsä.

Wuppertal on sekä historialtaan että nykyisyydeltään teollisuuskaupunki ja se on osaltaan vaikuttanut kaupungin monikulttuuristumiseen. Katukuvassa näkyy kaikenlaisia ihmisiä, erilaisissa vaatteissa, eri kieltä puhuen – kaikki samassa paikassa eläen, julkisilla kulkuvälineillä liikkuen, ystäviä tavaten, samoilla leikkikentillä leikkien. Tämä onkin yksi ihana puoli matkustamisessa: vaikka samaa kieltä ei löytyisikään, leikkikentillä sitä ei ystävyyteen tarvita. 

Wuppertal on täynnä mäkiä ja mäkien välissä kulkee Wupper-joki. Jokunen vuosi sitten joki oli yllättäen tulvinut ja muodostanut vesivahinkoja lähitaloihin. Nyt joen ympärillä on luonnollista aktiivista elämää ja sen varrelle tullaan piknikille, lepäilemään, pelailemaan ja heiluttelemaan riippujunan matkustajille.

Konzept Bildung und Services GmbH – upeita ammattilaisia ja oppivia ihmisiä elämänsä käännekohdassa

Kun kevään viestittelyiden jälkeen perheemme äiti viimein pääsi ihan paikan päälle tapaamaan tämän organisaation upeita ammattilaisia, oli vastaanotto heti lämmin ja helppo. Hänellä oli hyvin kotoisa ja tervetullut olo. Nopeasti keskusteluissa päästiin syvälle tasolle, kun löytyi yhteistä ammatillista keskusteltavaa, pohdittavaa ja ihmeteltävää. 

Konzept Bildung und Services GmbH tarjoaa erilaisia työllistymistä tukevia koulutuksia ja työvalmennuksia eri ohjelmissaan. Heille ohjautuu koulutettavia asiakkaita Job centerin kautta eri pituisiin ja sisältöisiin koulutusjaksoihin. Oli upeaa seurata työyhteisön samaan aikaan sekä ammattimaista meininkiä että huumorilla rikastettua tiimityötä. Ennen kaikkea kaikesta tekemisestä näkyy, että he aidosti välittävät heillä olevista opiskelijoistaan / asiakkaistaan ja heidän tulevaisuudestaan. 

Perheemme äiti pääsi käymään monia mielenkiintoisia keskusteluja eri ammattilaisten kanssa ja kiertelemään organisaation eri tiloissa. Monien avartavien keskustelujen lisäksi erityisesti mieleen jäävinä kokemuksina olivat yhteinen (pedagoginen) lounas opiskelijoiden kanssa, Nadiian Eurooppa-teemainen tunti ja Stefanien työnhaun tunti. Opiskelijat ottivat hänet ihanasti vastaan ja he kävivät opettajien tulkkaamisen avulla hyviä keskusteluja. Vaikka hänen lähtötasonsa saksan kielessä olikin tätä nykyä aloittelijan taso, pääsi hän vuorovaikutustilanteissa oppimaan ja palauttelemaan aiemmin opittua. Silti kielen ymmärtämättömyyden keskellä paljon on tekemistä myös kehon kielellä - ja muiden avuliaalla tulkkaamisella. Vielen Dank an euch alle!

"Mukaani omaan työhöni vien lisää jämäkkyyttä ja työelämäorientaatiota - yhdistettynä omaan työtodellisuuteeni. Tämä matka antoi minulle paljon ja viikon kotona olon jälkeen on vieläkin vähän ikävä Wuppertaliin." 

Ihanat Konzeptlaiset tarjosivat meidän koko perheelle illallisen Gas Gasellissa sijaitsevassa Aposton ravintolassa. Näin myös muu perhe pääsi tapaamaan näitä huipputyyppejä! :)

Wuppertal arkisen perhe-elämän silmin – kulttuurin ytimessä

Varsinaisen työvarjostuksen lisäksi meillä oli perheenä aikaa myös tutustua Wuppertaliin, sen kulttuuriin ja arkielämään – eihän sitä nyt hotellissa kykkiä jaksa :D. Danke Svenja für alle guten Ideen!

Yhden illan ohjelmana meillä oli tutustua Botanischer Garteniin, jossa paikalliset viettävät aikaa. Alue on monipuolinen, kaunis ja hyvin hoidettu. Nähtiin sellaistakin kasvillisuutta, jota ei olla ennen nähty. Yritimme myös ladata autoa täällä, mutta tästä tarinaa hieman myöhemmin tässä postauksessa.

Aivan läheltä Konzeptia menee pyörätie, joka herätti kiinnostuksemme ja meidän piti tietysti vuokrata pyörät. Wuppertalissa on rakennettu yhteisöprojekteina vanhojen junareittien päälle ihan huiput pyöräbaanat ja vanhoilla asemilla on jokaisella oma persoonallinen ilmeensä. Myös tunneleissa pyöräily oli hauska kokemus. 

Aiempi illallispaikkamme sijaitsi vanhassa kaasuvarastossa ja saimme suosituksen tutustua sen näyttelyyn ja näköalatasanteelle.  Gaskesselin Monet -esitys oli kauneinta, mitä vanhassa kaasuvarastossa voi tehdä. 

Näköalatasanteelta pääsimme ihailemaan Wuppertalia monesta eri suunnasta.

Yksi asia, joka Wuppertalista myös jää mieleemme, on graffittien suuri määrä. Ne kuuluvat luonnollisena osana katukuvaan ja monet niistä olivat todella taitavasti tehtyjä.

Auton lataus Wuppertalissa 

No miten meni sähköauton kanssa? Puutarhan laturilla tuskaillessamme (sen ollessa jo 3. tsekattu laturi) paikalle osui wuppertalilainen sähköautoilijapariskunta, jotka tulivat katsomaan, voisivatko he auttaa meitä. Toinen heistä kertoi, että tämä laturi vaatii paikallisen kortin, jota hän sitten käyttikin auttaakseen meitä – ja kovasta yrityksestämme huolimatta ei ottanut lainkaan rahaa vastaan tästä eleestä. Hän halusi tehdä tämän hyväntahdon eleenä – tämän varmasti toistamme, jos eteemme tulee vastaavanlainen auttamisen mahdollisuus. 

Kun illallisella kerroimme edellisen illan tarinan Svenjalle, hän tarjosi välittömästi, että meidän tulisi ladata auto ennen lähtöämme vielä Konzeptin pihassa – siellä kun on olemassa firman oma laturi. Jälleen lataus täällä siis onnistui pyytämättä ilmaiseksi. Eli ilman meitä auttaneita ihmisiä Wuppertalissa latauksessa olisi ollut haasteita. Kotimatkalla Wuppertalista Travemündeen latauksetkin onnistuivat taas.

Wuppertalin taakse jättäminen tuntui meistä kaikista vähän haikealta. Toisaalta kiva siirtyä eteenpäin ja lähteä jo kotiinpäin, mutta toisaalta tuntui, että täällä olisi viihtynyt vielä pidempäänkin. Meillä oli niin tervetullut ja kotoisa olo Wuppertalissa, etenkin Konzeptin porukan ansiosta, että tuntuu kuin jättäisi hyvästit uusille ystäville. 

Auf Wiedersehen – kunnes taas tapaamme!

Vielen Danke Svenja und anderen!

Lue seuraavaksi: KOTIMATKA: SAKSASTA SUOMEEN

Luitko jo: SAKSA: JUHANNUSMÖKKEILYÄ ANRAFFISSA

Kaikki blogin tekstit löydät täältä.